Nihil Interitin ohjelmaa Varsinais-Suomen Runoviikolla 3.-12.11.2017

Runoyhdistys Nihil Interit osallistuu Runoviikko-festivaaliin Turussa. Tämän vuoden teemana on RUNO & VALTA

Lauantaina ja sunnuntaina 4. – 5.11. klo 11 – 16 järjestetään Kirjan talolla (Linnankatu 24, Turku) työpaja Ruumiillisuus ja valta runoudessa (10 h). Työpajan ohjaajana toimii runoilija Sirpa Kyyrönen. Kahden päivän intensiivikurssilla tutustutaan kirjoittamalla ruumiillisuuteen runoudessa. Miten ruumillisuus ja kehollisuus runossa rakentuu, millainen on runon ruumis? Kielenkäyttö on myös vallankäyttöä, kenellä on valta omistaa ruumis?

Työpajassa syntyneitä runoja on mahdollisuus kuulla keskiviikkona 8.11. Ruumiillisuus ja valta -klubilla TEHDAS Teatterissa, osoitteessa Itäinen Rantakatu 64, Turku klo 19 – 22. Ks alla.

Tiistaina 7.11. klo 12.30 – 13.30 Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) keskustelutilaisuus Voiko runoutta oppia? Keskustelijoina Tommi Parkko ja Harri Nordell. Luvassa puhetta runojen kirjoittamisen ja lukemisen oppimisesta ja opettamisesta.

Keskiviikkona 8.11. klo 17 – 18.30 ”Kello viiden tee”. TEHDAS Teatterin, Läntisen tanssin aluekeskuksen ja Runoyhdistys Nihil Interitin verkostotapaaminen. Vuonna 2015 Nihil Interit toteutti kollektiivirunon yhteistyössä Psykoosi 4.42 työryhmän kanssa. Runo esitettiin Sarah Kanen Psykoosi 4.42 näytelmän yhteydessä TEHDAS Teatterissa 19.3.2015 sekä Tähkäpään kuvastin -teksti-installaation Tähkäpää – tornin diiva -esityksen rinnakkaisteoksena marraskuussa 2016. Verkostotapaamisen tarkoituksena on tukea sanataiteilijoiden ja esiintyvien taiteilijoiden yhteistyöverkoston rakentumista ja yhteisten projektien syntymistä.

Keskiviikkona 8.11. Ruumiillisuus ja valta -klubi TEHDAS Teatterissa, Itäinen Rantakatu 64, Turku klo 19 – 22. Esiintymässä mm. Ruumiillisuus ja valta runoudessa -työpajan osallistujia.

Lisätietoja: Nihil Interit ry, puheenjohtaja Eeva Siivonen, essi.siivonen@gmail.com

 

Mainokset

101 runokirjaa Helsingin Kirjamessuilla

Satavuotiasta Suomea ja itsenäisen Suomen runoutta juhlistaakseen on Runoyhdistys Nihil Interit ry koonnut 101 runokirjaa itsenäisyyden ajalta.

Listan ovat koostaneet Veera Antsalo, Vesa Haapala, Irina Javne, Siru Kainulainen, Tommi Parkko, Vesa Rantama, Heikki Saure, Eeva Siivonen ja Virpi Vairinen.

Helsingin Kirjamessuilla 29.10. klo 11:00 (Olohuone) Suomen lausujain liiton jäsen Päivi Kangas esittää eri aikojen runoutta, josta keskustelevat runoilija Vesa Haapala, Noesis-verkkolehden päätoimittaja Tiina Lehikoinen sekä Tuli&Savun päätoimittaja Vesa Rantama.

Viisi teoksista esitellään tilaisuudessa tarkemmin:

Edith Södergranin Landet som icke är / Maa jota ei ole (1925)
Kaksi vuotta Södergranin kuoleman jälkeen ilmestynyt Landet som icke är / Maa jota ei ole (1925) merkitsi runoilijan kanonisointia ensimmäiseksi suomalaiseksi modernistiksi. Södergranin ystävä Elmer Diktonius kokosi teokseen runoilijalta aiemmin julkaisematta jääneet runot, ja Hagar Olsson kirjoitti teokseen esipuheen. Teos piirtää kaaren, joka yltää eroottisista runoista nietzscheläiseen elämänhurmioon ja runouden merkityksen julistukseen ja lopulta kuoleman ja luonnon metafyysiseen mietiskelyyn.

Kaarlo Sarkian Velka elämälle (1931)
Sarkian toinen runokokoelma, joka on monesti julkaistu yhtenä niteenä hänen esikoisensa, Kahlitun, kanssa. Se sisältää virtuoosimaisia säkeitä ja pitkälle estetisoitua maailmantuskaa, mutta ei vielä jälkiä Sarkian myöhäistuotannon aaterunoudesta. Tunnetuin on nimiruno, joka usein on tulkittu Sarkian oodina äidilleen, vahvalle yksinhuoltajalle.

Sirkka Seljan Taman lauluja (1945)
Runokokoelman Taman lauluja nimiosasto sisältää naiivin viisaita, saduille sukua olevia proosarunoja, joiden keskushahmona on mystinen Tama. Runot ovat sävyltään eroottis-melankolisia, ja feminisoidulla luonnolla sekä ”Luonnon tahdolla” on niissä keskeinen sija. Taman lauluja voi pitää tienviitoittajana myöhemmälle naiseutta/tyttöyttä ja sen eri rooleja käsittelevälle proosarunoudellemme, esim. Vilja-Tuulia Huotarisen Iloisen lehmän runot (2009) ja Saila Susiluodon tuotanto.

Pentti Saarikosken Mitä tapahtuu todella? (1962)
yhdistelee arkisia havaintoja, selkeärajaista modernismia purkavaa kirjoitusta ja klassista kirjallisuutta. Teoksessa kohtaavat sirpaleiset kuvat hiljalleen rakentuvasta Helsingistä, synkkä ironia ja vaikutteet ajan kuvataiteesta. Kaaoksen pelastajaksi nousee poliittinen utopia, usko kommunistiseen yhteiskuntaan, ”joka on yhtä eläintä”.

Eino Santasen Tekniikan maailmat (2014)
onnistuu käsittelemään yhteiskunnallisia ilmiöitä tuoreella tavalla, niin kuin vain uutisvirran ulkopuolelta operoiva runous voi. Kahdenkymmenen euron seteleille kirjoitetuissa runoissa niiden käyttäjää, anonyymia kuluttajaa, puhutellaan henkilökohtaisella tasolla. Santasen toisteinen ja yksinkertainen kieli on tarkasti ajatellun sisällön väline: harvoin kohtaa näin ajankohtaista runoutta, jolle tekee mieli ennustaa pitkää ikää.

101 runokirjaa:

1917: Lauri Pohjanpää Uusi kevät
1918: L. Onerva Murattiköynnös
1919: Einari Vuorela Huilunsoittaja
1920: Viljo Kojo Sininen pilvi
1921: Kaarlo Uskela Pillastunut runohepo
1922: Uuno Kailas Tuuli ja tähkä
1923: Rabbe Enckell Dikter
1924: Elina Vaara Kallio ja meri
1925: Edith Södergran Landet som icke är
1926: Lauri Viljanen Tähtikeinu
1927: P. Mustapää Laulu vaakalinnusta
1928: Aaro Hellaakoski Jääpeili
1929: Henry Parland Idealrealisation
1930: Elmer Diktonius Stark men mörk
1931: Kaarlo Sarkia Velka elämälle
1932: Saima Harmaja Huhtikuu
1933: Gunnar Björling Solgrönt
1934: Joel Lehtonen Hyvästijättö Lintukodolle
1935: Viljo Kajava Rakentajat
1936: Ilmari Pimiä Viimeinen porras
1937: Yrjö Kaijärvi Maan viini
1938: Aale Tynni Kynttiläsydän
1939: Arvo Turtiainen Tie pilven alta
1940: V. A. Koskenniemi Latuja lumessa
1941: Yrjö Jylhä Kiirastuli
1942: Katri Vala Pesäpuu palaa
1943: Aaro Hellaakoski Uusi runo
1944: Elvi Sinervo Pilvet
1945: Sirkka Selja Taman lauluja
1946: Aila Meriluoto Lasimaalaus
1947: Impi Kauppila Paratiisin valloitus
1948: Arvi Kivimaa Vaskikäärme
1949: Lauri Viita Kukunor
1950: Lasse Heikkilä Paatos ja lyyra
1951: Eila Kivikk’aho Niityltä pois
1952: Solveig von Schoultz Allt sker nu
1953: Marja-Liisa Vartio Seppele
1954: Lassi Nummi Tahdon sinun kuulevan
1955: Helvi Juvonen Kalliopohja
1956: Kirsi Kunnas Tiitiäisen satupuu
1957: Pentti Holappa Lähellä
1958: Olli-Matti Ronimus Siipien alla merta
1959: Paavo Haavikko Talvipalatsi
1960: Maila Pylkkönen Ilmaa / Kaikuu
1961: Tuomas Anhava Runoja 1961
1962: Pentti Saarikoski Mitä tapahtuu todella?
1963: Anselm Hollo Jazz Poems
1964: Osmo Jokinen Nollapiste
1965: Kalevi Seilonen Tosiasioita minusta
1966: Eira Stenberg Kapina huoneessa
1967: Väinö Kirstinä Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma
1968: Eeva-Liisa Manner Fahrenheit 121
1969: Tyyne Saastamoinen Vieras maa
1970: Tommy Tabermann Ruusuja Rosa Luxemburgille
1971: Helena Anhava Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa
1972: Mirkka Rekola Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille
1973: Maria Vaara Kissanmintun iltatee
1974: Risto Rasa Hiljaa, nyt se laulaa
1975: Niilo Rauhala Meren läheisyys
1976: Jarkko Laine Viiden pennin Hamlet
1977: Arja Tiainen Palava susi
1978: Jorma Eronen Uigur
1979: Aulikki Oksanen Seitsemän rapua, seitsemän skorpionia
1980: Arto Melleri Ilmalaiva “Italia”
1981: Teemu Hirvilammi Niille jotka dallaa sateessa
1982: Risto Ahti Narkissos talvella
1983: Kaarina Valoaalto Minä pieni krysoliitti
1984: Leif Färding Ihan kuin ihminen kuuntelisi
1985: Markku Into Um Tut Sut
1986: Sirkka Turkka Tule takaisin, pikku Sheba
1987: Arto Kytöhonka Venetsialainen sarja. Nagauta 32-71
1988: Nils-Aslak Valkeapää Beaivi, Áhčážan (Aurinko, isäni)
1989: Bo Carpelan År som löv
1990: Eino Ruutsalo Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia
1991: Agneta Enckell Falla (Eurydike)
1992: Juhani Ahvenjärvi Hölkkä
1993: Tittamari Marttinen Tuhkamorsian
1994: Jouni Inkala Huonetta ja sukua
1995: Rauni Magga Lukkari Čalbmemihttu/Silmämitta
1996: Tomi Kontio Lukinkehrä
1997: Tua Forsström Efter att ha tillbringat en natt bland hästar
1998: Anni Sumari Mitta ja määrä
1999: Jyrki Kiiskinen Kun elän
2000: Heli Laaksonen Pulu Uis
2001: Cia Rinne Zaroum
2002: Catharina Gripenberg Ödemjuka belles lettres från en till en
2003: Mikko Rimminen Sumusta pulppuavat mustat autot
2004: Vilja-Tuulia Huotarinen Sakset kädessä ei saa juosta
2005: Karri Kokko Varjofinlandia
2006: Harri Nordell Valkoinen kirja
2007: Henriikka Tavi Esim. Esa
2008: Kari Aronpuro Lehmän henkäys
2009: Niillas Holmberg Dego livccen oaidnán iežan
2010: Harry Salmenniemi Texas, sakset
2011: Kristian Blomberg Itsekseen muuttuva
2012: J.K. Ihalainen Tisle
2013: Erkka Filander Heräämisen valkea myrsky
2014: Eino Santanen Tekniikan maailmat
2015: Saila Susiluoto Antikythera
2016: Pauliina Haasjoki Planeetta
2017: Maria Matinmikko Värit

Nihil Interit -runouspalkinnot Maria Matinmikolle ja Aki Salmelalle

Runoustekopalkinto Aleksis Salusjärvelle ja Mikko Sarjaselle rap-työpajojen vetäjinä
Nihil Interit -runouspalkinnot Maria Matinmikolle ja Aki Salmelalle

Runoyhdistys Nihil Interit ry:n runouspalkinnot jaettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla jo viidennen kerran. Palkinto parhaasta runoteoksesta myönnettiin Maria Matinmikolle teoksesta Värit (Siltala 2017). Vuoden runoustekona palkittiin Aleksis Salusjärven ja Mikko Sarjasen luotsaaman Sanat haltuun -hankkeen toteutus.

Raati jakoi lisäksi kunniamaininnan Aki Salmelan teokselle Hiekkapäiväkirja (Poesia 2017), joka on ilmestynyt kirjaa kevyemmässä vihkoformaatissa.

Voittajat saivat runoilija, valokuvaaja Tomi Kontion tekemät palkintoesineet ja kunniakirjat. Palkintoraadissa olivat kirjallisuudentutkija Siru Kainulainen (raadin pj), äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kriitikko Silvia Hosseini, runoilija Sinikka Vuola, kriitikko Juha-Pekka Kilpiö (Tuli&Savu) ja runoilija, tietokirjailija Tommi Parkko (Nihil Interit).

Kokemuksia aistien varassa

Maria Matinmikon Värit on kolmiosaisen teoskokonaisuuden, tekijänsä sanoin ”asetelman”, viimeinen osa. Mukana on sekä usean sivun proosatekstejä että lyhyitä, virkkeen tai parin katkelmia. Runolliseksi ilmaisun tekee sen omaleimainen yhdistelmä keveyttä ja syvyyttä.

Matinmikkoa voi kutsua syntaktikoksi. Lauserakenteet ovat yleensä jopa pettävän yksinkertaisia, mutta virkkeiden välille ja sisälle muodostuu mitä eriskummallisimpia loikkia ja nykäyksiä. Kokonaisuutena teos käsittelee havaintojen aistimellisuutta: sitä miten koemme aistien varassa. Havainnot ovat aina suhteellisia. Värit on kirjoitusta kirjoittamisesta ja kirjoituksesta, kirjoitusta joka avautuu hiljalleen lukijan maisteltavaksi, tunnusteltavaksi ja kuultavaksi.

Raadin mielestä Värit nousee esiin vuoden runosadosta siksikin, että se ei ole lajimäärittelyltään yksiselitteinen. Teoksen sanoja lainaten voi todeta, että se on kevyesti piirretty: ”kynän hapertunut ruho, paperin syksy, sisäpuolen purppura ja purppuran muuri”. Jälleen kerran Markus Pyörälän graafinen suunnittelu on esimerkillisesti teoksen palveluksessa.

Aiheensa kokoinen teos

Aki Salmelan Hiekkapäiväkirja käyttää poikkeuksellisen hienosti kahta nykyrunoudessa yleistynyttä muotoa, fragmenttia ja vihkoa. Lyhyet tekstikatkelmat käsittelevät (sanan kaikissa merkityksissä) hiekkaa ja hiekkarantoja – luonnontieteellisesti, kulttuurihistoriallisesti mutta myös aistimellisesti: miltä hiekka tuntuu kädessä tai iholla. Jokainen fragmentti on tyyliltään erehtymättömän elegantti, mutta samaan aikaan muodoltaan huokoinen ja avoinna kohti ulkopuolta. Teoksen viehätys tuo mieleen David Marksonin siteeraamassa Wittgensteinia: ”Ymmärrän hyvin, miksi lapset rakastavat hiekkaa.”

Erityistä huomiota raati haluaa kiinnittää Hiekkapäiväkirjan teosmuotoon. Kirjaa kevyempi ja välittömämpi chapbook on formaattina lyönyt Suomessa läpi eritoten Poesian julkaisusarjan ansiosta. Ilahduttavasti vastaavanlaisia pienimuotoisia ja spontaaneja painatteita ilmestyy muualtakin. Hiekkapäiväkirja lunastaa vihkomuodon mahdollisuudet suvereenisti, sillä se on prikulleen aiheensa kokoinen teos, ei enempää eikä vähempää. Siihen on helppo tarttua ja pysytellä sen vaivattomassa liikkeessä.

Sanat haltuun rap-lyriikan kautta

Vuosina 2016–2017 toteutetun Sanat haltuun -hankkeen tavoitteena on ollut innostaa teknisten alojen ammattikoulujen opiskelijat lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan. Toimittaja Aleksis Salusjärvi ja muusikko Mikko Sarjanen ovat olleet UPM:n tukeman ja Lukukeskuksen tuottaman hankkeen toteuttajina. Kiertävissä työpajoissaan he ovat ohjanneet nuoria erittelemään ja tulkitsemaan rap-lyriikkaa kirjallisuusanalyysin menetelmin.

Suosituissa rap-työpajoissa on syvennytty opiskelijoita kiinnostaviin sanoituksiin, joten lähtökohta lukemiseen ja luetusta keskustelemiseen on ollut mielekäs. Toisaalta työpajoissa opitut taidot, kuten sanoituksen puhujan ja tavoitteiden erittely, auttavat nuoria tunnistamaan monenlaisten tekstilajien pyrkimyksiä ja vaikutuskeinoja eri tekstiympäristöissä.

Sanat haltuun -työpaja on osaltaan vastannut viime vuosina kasvaneeseen huoleen nuorten, varsinkin poikien, vähäisestä kaunokirjallisuuden lukemisesta ja heikentyneestä lukutaidosta. Salusjärvi ja Sarjanen ovat persoonallaan ja välittömällä opetustyylillään tehneet laululyriikan tulkitsemisesta opiskelijoille kiinnostavaa ja osoittaneet, että nuorilla on kyky tehdä vaativaakin tekstianalyysia. Työpajojen oppilaslähtöinen työskentely on kehittänyt nuorten kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, lisännyt intoa paneutua kaunokirjallisten tekstien maailmaan ja valmiuksia keskustella havainnoistaan ja oivalluksistaan.

Vuonna 2016 Nihil Interit -runouspalkinnot myönnettiin runoilija Pauliina Haasjoelle kirjasta Planeetta (Otava 2016) ja Leevi Lehdolle elämäntyöstä runouden parissa.

Lisätietoja:
palkintoraadin puheenjohtaja Siru Kainulainen, puh. 040 829 5265, sirkai@utu.fi
palkintoraadin sihteeri, tiedottaja Tuula Sipilä, 050 553 7102, tiedotusnihil@gmail.com

http://www.nihilinterit.fi
http://www.facebook.com/nihilinterit

Runoyhdistys Nihil Interit ry on vuonna 1993 perustettu runon kirjoittajien ja lukijoiden yhteisö, joka edistää suomalaisen runouden kirjoittamista, lukemista ja esittämistä sekä runouskeskustelua. Yhdistys julkaisee runouslehti Tuli&Savua, ylläpitää digitaalisen runouden sivusto Nokturnoa ja järjestää erilaisia runotilaisuuksia, kuten Tuli&Savu-runoklubeja. Yhdistys jakaa vuosittain Nihil Interit -runouspalkinnot parhaalle runoteokselle ja runousteolle.

Runopakka – uusi työkalu luovan kirjoittamisen opetukseen

Pelaa itsesi runouden ytimeen!
Nihil Interitiltä uusi työkalu luovan kirjoittamisen opetukseen

Runopakka on kaikenlaisille kirjoittajille suunnattu, värikäs matka kielen ja runoilun maailmaan. Uusi, helppokäyttöinen työkalu sopii luovan kirjoittamisen opetukseen – koululaisista aikuisiin. Runopakka on syntynyt Runoyhdistys Nihil Interitin Rikasta kieltä -hankkeessa, jonka tavoitteena on tarjota työllistymismahdollisuuksia luovan kirjoittamisen opettajille.

Monipuolisia kirjoitusharjoituksia ja virikkeitä sisältävä pakka opastaa lempeästi luovan kirjoittamisen pariin. Pakan korttien avulla tutustutaan runon keinoihin ja totutellaan käyttämään erilaisia kirjoittamisen menetelmiä.  Lopputuloksena syntyy runon aihioita tai omia runoja. Pakan kirjoitustehtävät on ryhmitelty loogisesti eri värien ja symbolien avulla, kuin pelikorteissa.

Toiminnallisia kirjoitusharjoituksia ja tietoiskuja

Runopakka jakautuu toiminnallisiin ja teoreettisiin kortteihin. Toiminnalliset kortit vievät kirjoittajat liikkeelle ja kirjoittamaan lähiympäristöön viiden eri aihepiirin avulla. Ne kannustavat keräämään havaintoja ja pukemaan ne sanoiksi. Kaikkia kortteja on mahdollista käyttää myös sisätiloissa, mielen matkoja tehden.

Teoriakortit on ryhmitelty viiteen eri runouden teoriaa ja runon keinoja kuvaavaan kategoriaan. Teoriakorttien tehtävät sopivat myös haasteita kaipaaville kirjoittajille.

Runopakan kortit laajentavat kielitietoisuutta

Runopakan 50 tehtäväkortin, viiden villin kortin sekä tähtikortin pedagogisena ideana on kannustaa kaikenlaisia kirjoittajia havainnoimaan, kirjoittamaan ja runoilemaan. Kortit herättelevät tiedostamaan kielenkäytön rajattomia mahdollisuuksia ja kutsuvat leikkimään kielellä. Korteilla pelattaessa kieltä ja runoutta voi kohdata kevyesti tai syvällisesti, yksin tai yhdessä.

Runopakan hinta on noin 60 euroa (sis. alv) + postituskulut
Lisätiedot ja ennakkotilaukset: rikasta.kielta@gmail.com


Runoyhdistys
Nihil Interit ry on vuonna 1993 perustettu runon kirjoittajien ja lukijoiden yhteisö, joka edistää suomalaisen runouden kirjoittamista, lukemista ja esittämistä sekä runouskeskustelua. Yhdistys julkaisee runouslehti Tuli&Savua, ylläpitää digitaalisen runouden sivusto Nokturnoa ja järjestää erilaisia runotilaisuuksia, kuten Tuli&Savu-runoklubeja. Yhdistys jakaa vuosittain Nihil Interit -runouspalkinnot parhaalle runoteokselle ja runousteolle. 

Runopakka on suunniteltu yhdistyksen Rikasta kieltä -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa luovan kirjoittamisen opettajien työllistymismahdollisuuksia. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Runobaari-perjantait käynnistyvät

Nihilin Runobaari aukeaa ensimmäisen kerran perjantaina 29.9. klo 18. Väkevintä, mitä baarissa tarjoillaan, on palaute.

Tule kirjoittamaan yhdessä runoyhdistyksen runoilijoiden kanssa. Paikalla päivystää kaksi runoilijaa, jotka antavat palautetta teksteistä.

Yksi huone on varattu kirjoittamiseen. Toisessa teepannu porisee ja jutustelu on toivottavaa. Kolmannessa huoneessa on runoilijan vastaanotto, jossa voi saada palautetta kerrallaan 1 – 2 runolle.  Voit osallistua miten haluat. Voit tulla kirjoittamaan tai vain saamaan palautetta. Saa tulla pelkästään juttelemaankin runoudesta. Osallistua saavat niin aloittelijat kuin ammattilaiset.

Paikkana runoyhdistys Nihil Interitin toimisto Helsingin Alppitalossa, Karjalankatu 2 B 24, 2. krs.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, eikä ennakkoilmoittautuminen ole sitovaa, mutta ilmoittautua voi FB-tapahtumaan. Palaute runoilijalta maksaa 10 € (1 – 2 runoa, maksu käteisellä tai poikkeustilanteissa laskulla). Tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa.

Illan päätteeksi saa myös lausua runojaan. Jatkossa baari on avoinna kerran kuussa perjantaisin. Kokoontumiset 29.9., 13.10. ja 27.10. Palautteen tarjoilusta vastaavat runoilijat Terhi Forssén, Irina Javne, Susinukke Kosola ja Lea Kalenius.

Lisätietoja osoitteesta rikasta.kielta@gmail.com

Monta-kollektiivin Banquet/Kutsut 18.-23.9. Third Space -galleriassa

eventtikuva, Maija Käyhkö

Kuva Maija Käyhkö

Monta-kollektiivin teoskokonaisuus Banquet/Kutsut on kollektiivisesti ja monitaiteisesti toteutuva esitysinstallaatio ja tilaruno. Se on yksi osa Monta-kollektiivin ja Nihil Interitin pitkäkestoista Runoja sukupuolen moninaisuudesta -hanketta.

Banquet/Kutsut kestää kuusi päivää ja on avoinna Third Space -galleriassa 18.-23.9. maanantaista lauantaihin kello 15–21 välisenä aikana. Montan jäsenet ovat runoilijoita, kuvataiteilijoita ja performanssitaiteilijoita.

Teoskokonaisuudessa käsitellään sukupuolen moninaisuutta erilaisin taiteellisin keinoin, jotka luovat toisiinsa punoutuessaan, limittyessään ja sulautuessaan uusia ilmauksia ja puheenvuoroja. Monta-kollektiivi toimii projektissaan Banquet/Kutsut pääasiassa runouden, installaation, performanssin ja äänen keinoin.

Banquet/Kutsut ehdottaa pitkää juhlaa, jonka kehitys kulkee niukasta runsaaseen, arkisesta loistokkaaseen, muuntuen yhdestä muodosta toiseen. Teokset valmistuvat viikon mittaan, moni kollektiivisesti toteuttaen. Osa teoskokonaisuudesta on jatkuvasti nähtävissä galleriatilassa, osa toteutuu kertaluontoisesti performansseina.

Monta-kollektiivi toivottaa huojunnan ja monimuotoisuuden tervetulleiksi taiteentekemisen strategioina, sekä muuntaa galleriatilan viikon mittaiseksi autonomiseksi tilaksi.

Banquet/Kutsut Third Space -galleriassa (Tarkk’ampujankatu 18, 00150 Helsinki) 18.-23.9 maanantaista lauantaihin, klo 15–21. Tekijät: Inka Haapamäki, Satu Kankkonen, Maija Käyhkö, Milka Luhtaniemi, Hanna Storm, Juulia Terho.

Lisätietoja:
itsemaarittely@gmail.com
http://www.th1rdspac3.com/monta-collective–banquet.html
https://www.facebook.com/events/283356245485011/?fref=ts
Instagram: @montacollective

Mikael Brygger on Nokturnon digitaalisen residenssin ensimmäinen taiteilija

Digitaalisen ja kokeellisen runouden sivusto Nokturno.fi käynnistää tänä syksynä virtuaalisen residenssitoiminnan. Ensimmäiseksi residenssirunoilijaksi on valittu Mikael Brygger, joka työskentelee runouden ja pelillisyyden kysymysten parissa. Bryggerin residenssijakso alkaa lokakuun puolivälissä ja kestää kuukauden.

Digitaalinen residenssi -nimellä toteutettava ohjelma antaa vuosittain kahdelle runoilijalle tai taiteilijalle mahdollisuuden työskennellä runouden ja digitaalisuuden kohtaamispisteiden parissa.

”Peleillä on sääntönsä – leikin kielioppi. Runoudella on keinonsa – metaforien hyperlinkit, toiston palavat kaviot.” Mikael Brygger

Mikael Brygger on kirjallisuuden ja muiden taiteiden välisistä rajapinnoista kiinnostunut runoilija. Hän on kirjoittanut kolme omaa runoteosta, viimeisimpänä Tuuliatlas (2014), sekä tehnyt yhteistyöteoksia toisten runoilijoiden ja kuvataiteilijoiden kanssa.

Viime aikoina Brygger on työskennellyt muun muassa pelilliseen, digitaaliseen, konkreettiseen ja visuaaliseen runouteen liittyvien projektien parissa. Brygger on Osuuskunta Poesian perustajajäsen. Aikaisemmin hän on muun muassa päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua ja toiminut aktiivisesti kirjallisuusyhteisöissä.

Millaista on pelillinen runous?

Mikael Brygger etsii työskentelynsä aikana vastauksia kysymyksiin ”mitä runouden pelillistäminen tarkoittaa” ja ”Millaista olisi pelillinen runous”.

Residenssijakson aikana päivittyvässä blogissaan Brygger raottaa innoituksensa ja työskentelynsä lähtökohtia, avaten samalla oven kuvitteellisten ja käynnissä olevien projektien ja kollaboraatioiden − ongelmien tunnistamisen ja ratkaisujen löytämisen − maailmaan.

Blogin lisäksi Bryggerin residenssijakson aikana rakentuu kolme kertaa viikossa täydentyvä pelillisen runouden työkalupakki (Y/N). Bryggerin omista teksteistä sekä vieraskirjoituksista koostuva kokonaisuus on oma pienimuotoinen julkaisunsa, idea- ja käsikirja kaikille peleistä ja (digitaalisesta) runoudesta kiinnostuneille.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
toimitus@nokturno.fi

Nokturno.fi on Runoyhdistys Nihil Interitin ylläpitämä sivusto, jonka päätoimittaja on Virpi Vairinen. Sivusto on perustettu vuonna 2005. Toiminta käynnistettiin uudelleen vuonna 2016. Ensimmäinen digitaalinen residenssi toteutetaan WSOY:n kirjallisuussäätiön rahoituksella.