101 runokirjaa Helsingin Kirjamessuilla

Satavuotiasta Suomea ja itsenäisen Suomen runoutta juhlistaakseen on Runoyhdistys Nihil Interit ry koonnut 101 runokirjaa itsenäisyyden ajalta.

Listan ovat koostaneet Veera Antsalo, Vesa Haapala, Irina Javne, Siru Kainulainen, Tommi Parkko, Vesa Rantama, Heikki Saure, Eeva Siivonen ja Virpi Vairinen.

Helsingin Kirjamessuilla 29.10. klo 11:00 (Olohuone) Suomen lausujain liiton jäsen Päivi Kangas esittää eri aikojen runoutta, josta keskustelevat runoilija Vesa Haapala, Noesis-verkkolehden päätoimittaja Tiina Lehikoinen sekä Tuli&Savun päätoimittaja Vesa Rantama.

Viisi teoksista esitellään tilaisuudessa tarkemmin:

Edith Södergranin Landet som icke är / Maa jota ei ole (1925)
Kaksi vuotta Södergranin kuoleman jälkeen ilmestynyt Landet som icke är / Maa jota ei ole (1925) merkitsi runoilijan kanonisointia ensimmäiseksi suomalaiseksi modernistiksi. Södergranin ystävä Elmer Diktonius kokosi teokseen runoilijalta aiemmin julkaisematta jääneet runot, ja Hagar Olsson kirjoitti teokseen esipuheen. Teos piirtää kaaren, joka yltää eroottisista runoista nietzscheläiseen elämänhurmioon ja runouden merkityksen julistukseen ja lopulta kuoleman ja luonnon metafyysiseen mietiskelyyn.

Kaarlo Sarkian Velka elämälle (1931)
Sarkian toinen runokokoelma, joka on monesti julkaistu yhtenä niteenä hänen esikoisensa, Kahlitun, kanssa. Se sisältää virtuoosimaisia säkeitä ja pitkälle estetisoitua maailmantuskaa, mutta ei vielä jälkiä Sarkian myöhäistuotannon aaterunoudesta. Tunnetuin on nimiruno, joka usein on tulkittu Sarkian oodina äidilleen, vahvalle yksinhuoltajalle.

Sirkka Seljan Taman lauluja (1945)
Runokokoelman Taman lauluja nimiosasto sisältää naiivin viisaita, saduille sukua olevia proosarunoja, joiden keskushahmona on mystinen Tama. Runot ovat sävyltään eroottis-melankolisia, ja feminisoidulla luonnolla sekä ”Luonnon tahdolla” on niissä keskeinen sija. Taman lauluja voi pitää tienviitoittajana myöhemmälle naiseutta/tyttöyttä ja sen eri rooleja käsittelevälle proosarunoudellemme, esim. Vilja-Tuulia Huotarisen Iloisen lehmän runot (2009) ja Saila Susiluodon tuotanto.

Pentti Saarikosken Mitä tapahtuu todella? (1962)
yhdistelee arkisia havaintoja, selkeärajaista modernismia purkavaa kirjoitusta ja klassista kirjallisuutta. Teoksessa kohtaavat sirpaleiset kuvat hiljalleen rakentuvasta Helsingistä, synkkä ironia ja vaikutteet ajan kuvataiteesta. Kaaoksen pelastajaksi nousee poliittinen utopia, usko kommunistiseen yhteiskuntaan, ”joka on yhtä eläintä”.

Eino Santasen Tekniikan maailmat (2014)
onnistuu käsittelemään yhteiskunnallisia ilmiöitä tuoreella tavalla, niin kuin vain uutisvirran ulkopuolelta operoiva runous voi. Kahdenkymmenen euron seteleille kirjoitetuissa runoissa niiden käyttäjää, anonyymia kuluttajaa, puhutellaan henkilökohtaisella tasolla. Santasen toisteinen ja yksinkertainen kieli on tarkasti ajatellun sisällön väline: harvoin kohtaa näin ajankohtaista runoutta, jolle tekee mieli ennustaa pitkää ikää.

101 runokirjaa:

1917: Lauri Pohjanpää Uusi kevät
1918: L. Onerva Murattiköynnös
1919: Einari Vuorela Huilunsoittaja
1920: Viljo Kojo Sininen pilvi
1921: Kaarlo Uskela Pillastunut runohepo
1922: Uuno Kailas Tuuli ja tähkä
1923: Rabbe Enckell Dikter
1924: Elina Vaara Kallio ja meri
1925: Edith Södergran Landet som icke är
1926: Lauri Viljanen Tähtikeinu
1927: P. Mustapää Laulu vaakalinnusta
1928: Aaro Hellaakoski Jääpeili
1929: Henry Parland Idealrealisation
1930: Elmer Diktonius Stark men mörk
1931: Kaarlo Sarkia Velka elämälle
1932: Saima Harmaja Huhtikuu
1933: Gunnar Björling Solgrönt
1934: Joel Lehtonen Hyvästijättö Lintukodolle
1935: Viljo Kajava Rakentajat
1936: Ilmari Pimiä Viimeinen porras
1937: Yrjö Kaijärvi Maan viini
1938: Aale Tynni Kynttiläsydän
1939: Arvo Turtiainen Tie pilven alta
1940: V. A. Koskenniemi Latuja lumessa
1941: Yrjö Jylhä Kiirastuli
1942: Katri Vala Pesäpuu palaa
1943: Aaro Hellaakoski Uusi runo
1944: Elvi Sinervo Pilvet
1945: Sirkka Selja Taman lauluja
1946: Aila Meriluoto Lasimaalaus
1947: Impi Kauppila Paratiisin valloitus
1948: Arvi Kivimaa Vaskikäärme
1949: Lauri Viita Kukunor
1950: Lasse Heikkilä Paatos ja lyyra
1951: Eila Kivikk’aho Niityltä pois
1952: Solveig von Schoultz Allt sker nu
1953: Marja-Liisa Vartio Seppele
1954: Lassi Nummi Tahdon sinun kuulevan
1955: Helvi Juvonen Kalliopohja
1956: Kirsi Kunnas Tiitiäisen satupuu
1957: Pentti Holappa Lähellä
1958: Olli-Matti Ronimus Siipien alla merta
1959: Paavo Haavikko Talvipalatsi
1960: Maila Pylkkönen Ilmaa / Kaikuu
1961: Tuomas Anhava Runoja 1961
1962: Pentti Saarikoski Mitä tapahtuu todella?
1963: Anselm Hollo Jazz Poems
1964: Osmo Jokinen Nollapiste
1965: Kalevi Seilonen Tosiasioita minusta
1966: Eira Stenberg Kapina huoneessa
1967: Väinö Kirstinä Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma
1968: Eeva-Liisa Manner Fahrenheit 121
1969: Tyyne Saastamoinen Vieras maa
1970: Tommy Tabermann Ruusuja Rosa Luxemburgille
1971: Helena Anhava Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa
1972: Mirkka Rekola Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille
1973: Maria Vaara Kissanmintun iltatee
1974: Risto Rasa Hiljaa, nyt se laulaa
1975: Niilo Rauhala Meren läheisyys
1976: Jarkko Laine Viiden pennin Hamlet
1977: Arja Tiainen Palava susi
1978: Jorma Eronen Uigur
1979: Aulikki Oksanen Seitsemän rapua, seitsemän skorpionia
1980: Arto Melleri Ilmalaiva “Italia”
1981: Teemu Hirvilammi Niille jotka dallaa sateessa
1982: Risto Ahti Narkissos talvella
1983: Kaarina Valoaalto Minä pieni krysoliitti
1984: Leif Färding Ihan kuin ihminen kuuntelisi
1985: Markku Into Um Tut Sut
1986: Sirkka Turkka Tule takaisin, pikku Sheba
1987: Arto Kytöhonka Venetsialainen sarja. Nagauta 32-71
1988: Nils-Aslak Valkeapää Beaivi, Áhčážan (Aurinko, isäni)
1989: Bo Carpelan År som löv
1990: Eino Ruutsalo Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia
1991: Agneta Enckell Falla (Eurydike)
1992: Juhani Ahvenjärvi Hölkkä
1993: Tittamari Marttinen Tuhkamorsian
1994: Jouni Inkala Huonetta ja sukua
1995: Rauni Magga Lukkari Čalbmemihttu/Silmämitta
1996: Tomi Kontio Lukinkehrä
1997: Tua Forsström Efter att ha tillbringat en natt bland hästar
1998: Anni Sumari Mitta ja määrä
1999: Jyrki Kiiskinen Kun elän
2000: Heli Laaksonen Pulu Uis
2001: Cia Rinne Zaroum
2002: Catharina Gripenberg Ödemjuka belles lettres från en till en
2003: Mikko Rimminen Sumusta pulppuavat mustat autot
2004: Vilja-Tuulia Huotarinen Sakset kädessä ei saa juosta
2005: Karri Kokko Varjofinlandia
2006: Harri Nordell Valkoinen kirja
2007: Henriikka Tavi Esim. Esa
2008: Kari Aronpuro Lehmän henkäys
2009: Niillas Holmberg Dego livccen oaidnán iežan
2010: Harry Salmenniemi Texas, sakset
2011: Kristian Blomberg Itsekseen muuttuva
2012: J.K. Ihalainen Tisle
2013: Erkka Filander Heräämisen valkea myrsky
2014: Eino Santanen Tekniikan maailmat
2015: Saila Susiluoto Antikythera
2016: Pauliina Haasjoki Planeetta
2017: Maria Matinmikko Värit

Mainokset